Tallennustyönjako


Valtakunnallinen tallennustyönjako tähtää suomalaisen yhteiskunnan ja kulttuurin ilmiöiden hallittuun tallentamiseen. Työnjako luo kokonaiskuvaa siitä, mitä museot tallentavat, ja miten niiden kokoelmat limittyvät toisiinsa.

Hyvinkään kaupunginmuseon kokoelmien mallineuleet säilytyksessä. Kuva: Teemu Heikkilä, Hyvinkään kaupunginmuseo.


Tallennustyönjako auttaa museoita suuntaamaan kartuntaansa ja keskittämään resursseja ydintehtäväänsä. Kun yksittäinen museo ottaa vastuulleen jonkin ilmiön valtakunnallisen tallentamisen, voivat muut museot luottaa tähän ja keskittyä omiin tallennusteemoihinsa. Ilman tietoa siitä, mitä muut tallentavat ja mistä esineitä voi saada esimerkiksi näyttelylainaan, on museon otettava materiaalia kokoelmiinsa ”varmuuden vuoksi”. Pyrkimys on siis järkeistää tallennusta, poistaa päällekkäiskartuntaa, jakaa tallennusvastuita ja tätä kautta edistää laadukkaiden ja kattavien kokoelmien muodostumista.



Aihealueet


Tallennustyönjakomalli jakaantuu seitsemään aihealueeseen. Jokainen aihealue koostuu yksittäisten museoiden itselleen valitsemista tallennustehtävistä. Monen museon kokoelmatyön vastuualue on niin laaja, että ne osallistuvat usean aihealueen tallennukseen.

Tallennustyönjakomalli on esitelty tällä verkkosivustolla aihealueittain ja museoittain. Voit tarkastella museoiden tallennustyönjaon toteutumista myös visualisoinnin avulla.

Vuosittaiset raportit kertovat esimerkiksi tallennettujen objektien määrän sekä osoittavat, mihin tallennustyönjaon osa-alueisiin liittyvää aineistoa kartutetaan aktiivisesti ja mitkä osa-alueet mahdollisesti jäävät vähälle huomiolle.

Museo voi olla mukana tallennustyönjaossa, vaikka se ei osallistuisi poolityöskentelyyn tai nykydokumentointihankkeisiin. Poolijäsenyys on kuitenkin suositeltavaa yhteisen keskustelun, tiedonkulun ja yhteistyön muiden hyötyjen vuoksi.

Sivustolta löytyvä Täydennettäviä tallennusteemoja -listaus sisältää potentiaalisia tallennusteemoja, jotka eivät vielä ole tallennustyönjaon piirissä.


Lisätiedot:


Tallennustyönjakoa-asiantuntija Teemu Ahola
kokoelmapäällikkö, Tampereen museot
040 761 5905
teemu.ahola@tampere.fi



"Tallennusvastuiden miettiminen lisää ymmärrystä omasta työstä ja siihen tarvittavista taidoista."


Niklas Nylund, Suomen pelimuseo


Tallennustyönjaon sopimus


Valtakunnallisessa tallennustyönjaossa on mukana 114 ammatillisesti hoidettua suomalaista museota. Kaikki museot ovat tallennustyönjaossa mukana vapaaehtoisesti ja itse määrittelemillään resursseilla. Museoilla on mahdollisuus muokata ja päivittää omia tallennustehtäviään eikä valtakunnallinen tallennustyönjako estä museoita tallentamasta mitä ne haluavat.

Tallennustyönjakoon liittyvät museot allekirjoittavat Museoviraston kanssa yhteistyösopimuksen. Sen tarkoituksena on turvata tallennustoiminnan jatkuvuus, seuranta ja päivittyminen. Museo sitoutuu kirjaamaan osuutensa tallennustyönjaosta kokoelmapoliittiseen asiakirjaansa. Lisäksi museon tulee sisällyttää toimintakertomukseensa osio, jossa tarkastellaan tallennustyönjaon vaikutuksia kartuntaan.

Museot raportoivat tallennusvastuualueensa kartunnasta vuosittain sähköisesti. Ne voivat päivittää tallennustehtäviään vuosittain esittelemällä muutokset TAKO-verkoston tallennustyönjakovastaavalle. Tallennustyönjaon päivitys esitellään TAKOn kevätseminaarissa ja vuosittaiset raportit syysseminaarissa.