Tietoa verkostosta
Olemme ammatillisten museoiden tallennus- ja kokoelmayhteistyöverkosto. Toimintamme perustuu museokentän yhteiseen ja vapaaehtoiseen työskentelyyn, ammatillisen osaamisen jakamiseen sekä yhdessä tekemiseen. Verkostoomme kuuluu yli 100 museota eri puolilta Suomea.
TAKO-verkostoon kuuluu erilaisia museoita, kuten kulttuurihistoriallisia museoita, taidemuseoita, henkilöhistoriallisia museoita ja erikoismuseoita. Museot sijaitsevat eri puolilla Suomea ja ovat erilaisia myös resursseiltaan, mikä on yksi TAKO-yhteistyön suola. Näiden museoiden yhteistyönä kehitämme pitkäjänteisesti koko suomalaisen museokentän kokoelmatehtäviä. Tämä kaikki vaatii koordinointia ja tiedonvaihtoa, mitä varten TAKO on olemassa.
Verkoston taustalla ei ole yhtä virallista toimijaa, vaan toimintaa koordinoi 10-henkinen ohjausryhmä. Mukana olevat museot toimivat seitsemässä eri työryhmässä eli poolissa.
TAKO järjestää vuosittain kaksi seminaaria kokoelmatyön ajankohtaisista aiheista. Seminaarit ovat kaikille avoimia ja ilmaisia.
TAKO kannustaa museoita nykydokumentointiin ja sen menetelmien kehittämiseen. Joka toinen vuosi verkosto koordinoi museoiden yhteisen nykydokumentointipäivän, ja joka toinen vuosi jakaa nykydokumentoinnin tunnustuspalkinnon.
TAKOn strategia 2023–2027
TAKOn toiminta-ajatus
Ammatillisten museoiden tallennus- ja kokoelmayhteistyöverkosto TAKO tarjoaa foorumin kokoelmatyön uusille avauksille, yhteistyölle ja asiantuntijuuden jakamiselle. Museot kehittävät yhteistyössä kokoelmatuntemustaan ja vahvistavat yhteistä rooliaan aineettoman ja aineellisen kulttuuriperinnön tuntijoina ja välittäjinä. Suunnitelmallinen ja kestävä kehittämistyö edistää museokokoelmien yhteisöllistä käyttöä yhteiskunnan voimavarana. TAKO-verkosto kehittää ja ylläpitää valtakunnallista tallennusyhteistyötä verkoston museoiden yhteisesti tunnistaman ja jakaman tallennustyönjaon perusteella, edistää nykydokumentointia ja kokoelmien liikkuvuutta.
TAKO-verkosto on asiantunteva, keskusteleva ja tasa-arvoinen.
Strategiset painopisteet 2023-2027
1. TAKO-verkosto vahvistaa kokoelmatyötä kehittäviä kumppanuuksia
- Tiivistää alan vuoropuhelua
- Kartoittaa yhteistyön tarpeita
- Kehittää käytännön toimintamalleja
2. TAKO-verkosto edistää kestävää kokoelmatyötä
- Kestävässä kokoelmatyössä otetaan huomioon kulttuurisen, sosiaalisen, taloudellisen ja ekologisen kestävyyden näkökulmat
- Tallennusvastuista siirrytään tallennusyhteistyöhön
- Tallennusyhteistyön avulla tuetaan kokoelmien hallittua kartuntaa
3. TAKO-verkosto pitää itsensä toimintakuntoisena
- Toiminta arvioidaan vähintään kerran strategiakaudessa
- Viestintäsuunnitelma viedään käytäntöön
- Haetaan aktiivisesti ratkaisua toimintaedellytykset turvaavan rahoitukseen
Missio
TAKO-verkosto yhdistää kokoelmatyön ammattilaiset, koordinoi yhteistyötä ja kehittää kestävää kokoelmatyötä.
Visio 2027
TAKO-verkosto on vakiinnuttanut toimintaedellytyksensä ja verkoston museot kattavat koko museoalan.
Verkoston rahoitus
Vuodesta 2016 lähtien TAKO-verkosto on hakenut rahoituksensa vuosittain Museovirastolta museoiden innovatiivisiin hankkeisiin ja/tai museoiden osaamisen kehittämiseen suunnatuista avustuksista.
Ohjausryhmän puheenjohtaja ja jäsenet, tallennustyönjakovastaava sekä Kansallismuseon ja Museoviraston edustajat järjestävät ja osallistuvat TAKOn toimintaan osana työtehtäviään tai oman toimen ohella. Verkoston omarahoitus perustuu siihen kuuluvien museoiden tarjoamaan työaikaan ja muihin resursseihin.
TAKO-verkosto korvaa sille vuosittain myönnettävästä toiminta-avustuksesta ohjausryhmä- ja poolikokousten matkakustannukset, mikä parantaa myös pienin resurssein toimivien tai kaukana kokouspaikasta sijaitsevien museoiden osallistumismahdollisuuksia.
TAKO-verkoston taloutta on vuodesta 2016 lähtien hallinnoinut jokin verkoston jäsenmuseoista 1 000 euron vuosikorvausta vastaan. Vuosina 2016–2017 taloudesta vastasi Aboa Vetus & Ars Nova (Matti Koivurinnan säätiö), vuosina 2018–2019 Tekniikan museo (Tekniikan museon säätiö) ja vuosina 2020–2021 Satakunnan Museo.
Opetus- ja kulttuuriministeriö ja Museovirasto ovat myöntäneet verkostolle avustuksia myös erillisiin hankkeisiin. Lisäksi Kansallismuseo tukee TAKO-seminaarien järjestämistä antamalla auditorionsa maksutta käyttöön sekä järjestämällä seminaarien suoratoiston.
Ohjausryhmä
TAKO-verkoston työ perustuu museokentän yhteiseen ja vapaaehtoiseen toimintaan, jota koordinoi 10-henkinen ohjausryhmä. Ohjausryhmä määrittelee TAKOn tavoitteet sekä ylläpitää ja koordinoi poolien toimintaa. Se vastaa myös tallennustyönjakosopimusten ylläpitämisestä ja päivittämisestä.
Ohjausryhmällä on puheenjohtaja ja sen jäseninä toimivat poolien puheenjohtajat. Ohjausryhmään kuuluu edustaja Suomen kansallismuseosta sekä Museoviraston Museoalan kehittäminen -yksiköstä. Lisäksi verkostossa toimii tallennustyönjakovastaava.
Ohjausryhmä valitsee verkoston puheenjohtajan keskuudestaan joka toinen vuosi. Ohjausryhmän kokoonpano todetaan TAKOn kevätseminaarissa. Ohjausryhmän sihteereinä toimivat Kansallismuseon ja/tai Museoviraston edustajat.
Ohjausryhmä voi tarvittaessa kutsua kokouksiinsa asiantuntijoita. Ohjausryhmä raportoi vuosittain TAKO-verkoston valtakunnalliselle kokoukselle TAKO-seminaarin yhteydessä.
Ulkoinen arviointi
TAKO-verkoston vaikuttavuutta museoiden tallennus- ja kokoelmatyöhön on tarkasteltu ulkoisen arvioinnin avulla. Arvioinnissa kiinnitettiin huomiota verkoston toimintaa ja kehittymistä tukeviin ja hankaloittaviin tekijöihin sekä kartoitettiin tulevaisuuden toiveita ja tavoitteita.
Ensimmäinen arviointi verkoston kehittymisen varmistamiseksi käynnistyi vuonna 2019. Arviointiryhmään kuuluivat verkoston ulkopuolisina asiantuntijoina Maija Ekosaari, Carina Jaatinen ja Katriina Siivonen. Arvioinnissa aineistoa kerättiin kolmella verkkokyselyllä, joista yksi osoitettiin museoiden johtajille, toinen museoiden kokoelmista vastaaville ammattilaisille sekä kolmas toteutettiin kaikille museoalan ammattilaisille avoimena kyselynä. Arvioinnista TAKO sai hyviä eväitä toimintansa jatkamiseen ja kehittämiseen, ja mallia tullaan hyödyntämään myös tulevissa arvioinneissa.
Ulkoisen arvioinnin raportti (PDF)