Historia


Verkostomme syntyi museoiden omasta tarpeesta kehittää kokoelmatyötä. Museot halusivat lisätä tietoa siitä, mitä muiden museoiden kokoelmissa on ja mitä niihin tallennetaan.


TAKO-verkoston ohjausryhmä 2014
TAKO-verkoston ohjausryhmä vuonna 2014. Kuvassa ylärivissä vasemmalta: Hanna-Kaisa Melaranta, Teemu Ahola, Reetta Karhunkorva, Elina Kallio ja Risto Hakomäki. Alarivissä vasemmalta: Carina Jaatinen, Johanna Lehto-Vahtera, Antti Metsänkylä, Johanna Jakomaa ja Hanna Kyläniemi. Kuva: Aboa Vetus & Ars Nova, 2014.



Maamme kulttuurihistoriallisissa museoissa oli pitkään tarve museokokoelmien hallinnan ja toisaalta eri museoiden välisen työnjaon kehittämiselle. Museovirasto asetti 1980-luvulla työryhmän, jonka vuonna 1987 valmistunut muistio määritteli ensimmäistä kertaa museoiden valtakunnallista tallennustyönjakoa. Museokentällä ohjeistuksesta oltiin kiinnostuneita, ja moni museo valitsikin itselleen jaottelusta sopiviksi katsomansa aihealueet. Tallennustyönjako ei kuitenkaan lopulta realisoitunut koko museokentällä toivotulla tavalla.

Tämän aiemmin tehdyn selvitystyön lisäksi TAKOn esikuvana on ollut vuonna 1977 perustettu ruotsalainen SAMDOK-verkosto. Kyseisen verkoston toteuttama nykydokumentointi sekä eri aihealueisiin keskittyvät poolit ovat olleet TAKO-työskentelyn mallina.

Varsinaisesti TAKO-verkosto sai alkunsa Suomen kansallismuseossa vuonna 2009 pidetyssä maakuntamuseoiden ja valtakunnallisten erikoismuseoiden kokouksessa. Museoammattilaisten käytännön tarpeesta nousseen verkoston toiminta alkoi Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamana ja Suomen museoliiton hallinnoimana hankkeena vuoden 2010 alussa.

Vuonna 2012 Suomen museoliitto asetti selvitysmiehen määrittelemään ammatillisesti hoidettujen kulttuurihistoriallisten museoiden valtakunnallista tallennustyönjakoa, mikä julkaistiin vuonna 2013. Vuosina 2013–2015 TAKO-verkoston hallintokulut katettiin Suomen kansallismuseon budjetista. Vuodesta 2016 lähtien verkosto on hakenut rahoituksensa vuosittain Museovirastolta museoiden innovatiivisiin hankkeisiin ja/tai museoiden osaamisen kehittämiseen suunnatuista avustuksista.

Kokoelmapoliittisten ohjelmien, yhteisten tietojärjestelmä- ja kehityshankkeiden sekä valtakunnallisen verkostoitumisen myötä ala on kehittynyt paljon. Muiden toimijoiden rinnalla TAKO on ollut vahvasti mukana kehittämässä museoiden kokoelmanhallintaa ja kasvanut suomalaisen museokentän merkittäväksi toimijaksi. Opetus- ja kulttuuriministeriön museopoliittisessa ohjelmassa (2018) TAKO-verkoston toiminnan vakiinnuttaminen ja laajentaminen on asetettu kokoelmatyön kehittämisen konkreettiseksi tavoitteeksi valtakunnallisella tasolla.

Tänä päivänä TAKO on ammatillisten museoiden tallennus- ja kokoelmayhteistyöverkosto, joka kehittää ja ylläpitää museoiden valtakunnallista tallennustyönjakoa, koordinoi nykydokumentointihankkeita sekä toimii museoiden kokoelmatyön ammatillisena keskustelufoorumina.