Ajankohtaista


TEMPAUSTUOKIO 25.5.2022

TAKO kutsuu kaikkia museoita nykydokumentointitempaukseen 16.9.2022. Tempauksen teema on vapaus. Lisätietoja ja ilmoittautumislinkki: vapaudentallentajat

Haluaisitko osallistua TAKOn nykydokumentointitempaukseen, mutta toivoisit ensin keskustelua teemasta?

TAKO järjestää orientoivan tempaustuokion Teamsissa ke 25.5. klo 14–15.

Osallistumislinkki: tempaustuokio
Tuokioon ei tarvitse ilmoittautua erikseen.

Käymme läpi tempauksen teemaa ja keskeisiä seikkoja. Mukana on TAKOn puheenjohtaja Kirsi Ojala ja muita ohjausryhmään kuuluvia museoammattilaisia. Kysymyksiä voit lähettää ennakkoon ma 23.5. mennessä osoitteeseen tako(at)kansallismuseo.fi.

Lisätietoja:

Kirsi Ojala, TAKO-verkoston puheenjohtaja

040 636 8416

kirsi.ojala(at)espoo.fi




31.1.2022: TAKOn kevätseminaari järjestetään 15. helmikuuta etänä


TAKO-verkoston perinteinen kevätseminaari järjestetään tiistaina 15.2.2022 Teamsin kautta. Seminaari on ilmainen kaikille, tervetuloa kuulolle!

Lisätietoja ja seminaarin ohjelman näet täältä




26.1.2022: Tule ideoimaan kokoelmien liikkuvuutta

Onko kokoelmalainojen ja -siirtojen tekeminen aina yhtä työlästä? Tule mukaan työryhmään ideoimaan keinoja liikkuvuuden lisäämiseksi! Ilmoittaudu mukaan reetta.lepisto@tampere.fi 15.3.2022 mennessä. Mukaan ovat tervetulleita museot myös TAKO-verkoston ulkopuolelta.

Kokoelmien liikkuvuus

Kokoelmien liikkuvuus on ollut TAKO- verkoston tavoitteena toiminnan alusta lähtien, ja se on asetettu myös yhdeksi kokoelmatyön kehittämistavoitteeksi museopoliittisessa ohjelmassa 2030.

TAKO-syysseminaarissa 2021 kokoelmien liikkuvuutta käsiteltiin ryhmäkeskusteluissa. Seuraava yhteenveto on tiivistelmä keskustelujen teemoista, ja samalla TAKO-verkoston keskustelunavaus kokoelmien liikkuvuuden kehittämiseen koko museokentällä.

TAKOn syysseminaarissa 2021 keskusteltua Keskusteluryhmissä vallitsi yksimielisyys siitä, että kokoelmien liikkuvuutta edistämällä voidaan lisätä kokoelmien käyttöä, saavutettavuutta ja vaikuttavuutta sekä säästää säilytyskustannuksissa. TAKO-yhteistyön ja digitaalisten työkalujen käyttöönoton myötä kokoelmatietojen saavutettavuuden todettiin parantuneen 2000-luvun alkuun verrattuna. Erityisesti TAKOn tallennustyönjako ja muu verkoston toiminta ovat parantaneet edellytyksiä käydä keskustelua ja tarttua toimeen. Osoituksena tästä ovat muun muassa museolta toiselle tehdyt kokoelmasiirrot.

Esinelainojen todettiin olevan pienille museoille edelleen kalliita, ja toisaalta paljon kokoelmiaan lainaaville suurille museoille työllistäviä. Haasteita tai esteitä lainoille aiheuttavat olosuhdevaatimukset. Kulttuurihistoriallisten esineiden vakuutusarvojen määrittely koetaan myös usein vaikeaksi. Kestävä kehitys on tärkeä syy kehittää tallennustyönjakoa ja liikkuvuutta, mutta tarvitaan myös laskelmia lainaamisen ja säilyttämisen hiilijalanjäljestä: molemmilla on ilmastovaikutuksia. Esille nousivat myös kysymykset miten esineet kestävät lisääntyvää lainaamista ja mikä on digitaalisen esittämisen rooli lainayhteistyön kehittämisessä.

Keskusteluissa tärkeimmäksi keinoksi edistää kokoelmien liikkuvuutta nousi kokoelmatietojen jakaminen ja museoiden yhteistyö, joita tulee jatkaa ja kehittää edelleen. Lisäksi vaihtelevien lainauskäytäntöjen määrittelyyn toivotaan läpinäkyvyyttä ja avoimuutta. Tärkeänä pidettiin myös näyttely- ja kokoelmasektorin yhteistyön syventämistä.