Tarvaspään linnut
Tavoitteena Vihreä museo
Gallen-Kallelan Museossa vihreä tallentaminen kytkeytyy osaksi museon laajempia Vihreä museo -tavoitteita. Akseli Gallen-Kallelan taiteen lähtökohtana oli luonto ja elämänasenteena luonnon kunnioittaminen ja vaaliminen. Tulevaisuudessa Tarvaspää on Akselin hengessä vihreä museo, joka painottaa toiminnassaan ekologisia arvoja ja vaalii alueen luonnon monimuotoisuutta.
Tarvaspään linnut
Vihreän tallentamisen teemana ovat Tarvaspään linnut. Ne ovat keskeinen osa alueen äänimaisemaa ja ympäristökokemusta. Vieressä sijaitsee Laajalahden luonnonsuojelualue, joka kuuluu pääkaupunkiseudun parhaisiin lintuvesiin. Muutokset linnustossa kuvastavat myös monia muutoksia ympäristössä.
Kuvataiteilija Lauri Isola kertoo keväällä 2022, mitä lintuja Tarvaspäässä voi usein havaita.
Kuvataiteilija Lauri Isola kertoo keväällä 2022, mitä lintuja Tarvaspäässä voi usein havaita.
Rakkaalla paikalla on monta niemeä
Albergan kartanon omistaneet Kiseleffit rakensivat Linudden-niemelle, eli suomeksi Pellavaniemelle, huvilan Villa Linuddenin vuonna 1859. Vuosina 1911-13 Akseli Gallen-Kallela rakennutti tontille ateljeensa, joka nimettiin Tarvaspääksi läheisen Tarvon saaren mukaan. Nykyään moni nimittää koko aluetta Tarvaspääksi.
Koti Tarvaspään niemellä
Gallen-Kallelan perhe asui Pellavaniemellä, Villa Linuddenissa ja Tarvaspään ateljeerakennuksessa vuosina 1912-1915 ja 1926-31. Lisäksi perheen naiset Mary ja Kirsti asuivat siellä vuonna 1925. Mary asui Tarvaspäässä vielä miehensä kuoleman jälkeen vuoteen 1939 asti.
Viimeiset viitisentoista vuotta Linuddenin huvilassa on asunut Karvisten perhe. Tallensimme Maria Karvisen kokemuksia Tarvaspään linnuista.
Maria Karvinen kertoo suhteestaan Tarvaspään lintuihin. Haastattelu: Anna Talasniemi / GKM. Kuvat: GKM, Anna Talasniemi, Jukka Paavola.
Maria Karvinen kertoo kohtaamisestaan lehtopöllön kanssa.
Sotkan paluu
Kuvataiteilija Lauri Isola toteutti kevään ja kesän 2022 aikana Gallen-Kallelan Museon alueelle erilaisista linnunpöntöistä koostuvan ympäristöteoskokonaisuuden Sotkan paluu.
Tarvaspään alueelle rakennettavat lintujen ja eläinten levähdys- ja pesimispaikat täydentävät alueen nykyisiä luonnonpesiä. Ne houkuttelevat tarkkailemaan luontoa ja heittävät ilmoille kysymyksen luonnon monimuotoisuudesta ja tulevaisuuden maailmasta: mitä lajeja voimme nähdä ja kuulla tulevaisuuden Tarvaspäässä?
Myyttinen luojalintu
Lauri Isola kertoo teoksesta: ”Sain kimmokkeen ympäristönäyttelylleni Sotkan paluu mielikuvitusta kutkuttavasta ajatuksesta sotkalinnusta maailman luojana. Olen vaeltanut Laajalahden lehdoissa vuosia ja seurannut alueen elämää niin lintuja havainnoiden kuin työskennellyt sen rannalla sijaitsevassa Gallen-Kallelan Museossa. Näin syntyi ajatus Tarvaspään ympäristötaidenäyttelystä, joka nojautuu teknisesti kansanperinteeseen ja lintujen asumuksien rakentamiseen.
Kansalliseepos Kalevalassa on tarina sotkasta, myyttisestä luojalinnusta, joka muni Ilmattaren polvelle seitsemän munaa, joista yksi oli rautainen muna. Rautaisesta munasta syntyi Kalevalan maailma, eli sankareiden maa. Se kuulostaa mielestäni upealta. Syntyi Päivä ja Päivöläksikin kutsuttu kokonainen maailma.
Näyttelyn taustalla on ajatus monipuolistaa Laajalahden alueen biodiversiteettiä ja rikastaa luontoa. Nykymetsänhoidossa alueille jää vähän lahopuita ja sellaisia pienympäristöjä, joissa linnut viihtyvät. Tämä vähentää luontaisten pesäpaikkojen ja piilojen määrä ja tekevät linnuista Kullervon tapaan kodittomia ja pesäpaikkojen vähyyden vuoksi myös lisääntyminen hankaloituu.
Näyttelyn nimi Sotkan paluu juontuu ajatuksissani sotkaan, joka on telkkä. Telkkä taas on oikeastaan Suomen kansallislintu, koska sattumoisin sen kannasta suurin osa viihtyy juuri Suomen vetisillä alueilla ja on aina viihtynyt.”
Taike sekä Espoon kaupunki ovat tukeneet Lauri Isolan työskentelyä.
Lauri Isola kertoo Sotkan paluu teoksesta sekä suhteestaan Tarvaspään luontoon ja lintuihin.
Äänimaisema
Linnuilla on merkittävä rooli Tarvaspään äänimaisemassa ja tunnelmassa. “Tänään kuulimme kurjet; ne lensivät tästä yli. Ilma on täällä niin täynnä linnunlaulua, sirkutusta ja tuhansia kevään ääniä,” tunnelmoi Amalia Kiseleff Linuddenia 1800-luvun lopulla.
Nykyään äänimaisemassa tilansa ottaa myös vieressä kulkevan Turun moottoritien jyrinä.
Gallen-Kallelan Museo tallentaa alueen äänimaisemaa vuoden ajan kerran kuukaudessa. Tallennuksen tulokset julkaistaan tällä sivulla loppuvuodesta 2023.
Kuvataiteilija Lauri Isola kuvailee punavarpusen ääntä. Kuvaus: Anna Talasniemi.
Gallen-Kallelan Museo
Gallen-Kallelan Museossa kaunis miljöö ja ainutlaatuinen arkkitehtuuri tarjoavat hienot puitteet museokäynnille!