Kaupunkiviljelyä Espoossa, Helsingissä ja Tampereella
Oman ruoan kasvattaminen kaupunkiolosuhteissa on ollut viime vuosina erityisen suosittua, mikä on muokannut urbaania ympäristöä vihreämmäksi. Espoon, Helsingin ja Tampereen viljelypalstat ovat haluttuja ja niihin on usein pitkät jonot. Palstaviljelyn vaihtoehdoksi on syntynyt erilaisia yhteisöviljelmiä, ja ruokaa kasvaa yhä useammin myös kaupunkikotien pihoilla, parvekkeilla ja jopa tyhjilleen jääneissä teollisuustiloissa. Omavaraisuuden ja ekologisuuden ihanne näkyy myös yritysmaailmassa. Liikekeskuksien katoille on tullut kattopuutarhoja. Hyönteiskato on ollut puheenaiheena, ja tämän myötä kaupunkikuvaan on ilmestynyt hyönteishotelleja sekä mehiläispesiä. Mehiläistarhaus lisää kaupunkiluonnon monimuotoisuutta ja lisääntynyt pölytys parantaa läheisten kasvimaiden ja hedelmäpuiden satoja.
KuvaKamut on ryhmä vapaaehtoisia valokuvaajia, jotka tallentavat Espoota ja espoolaisuutta KAMU Espoon kaupunginmuseon kokoelmiin. Tallennusta ohjailevat museon kanssa yhdessä sovitut teemat, joita KuvaKamut valokuvaavat valitsemistaan näkökulmista. Osa teemoista on pysyviä ja osa vaihtuvia. Kaupunkiviljelyä KuvaKamut kuvasivat vuonna 2023.
Kuvaussakki ja vihreämpi Helsinki
Kaupunkiviljely on osa helsinkiläisten elämää. Helsingin kaupunginmuseon vapaaehtoisista valokuvauksen harrastajista koottu Kuvaussakki-ryhmä tallentaa Helsinkiä yhteistyössä museon kanssa. Toiminta alkoi syksyllä 2018, ja se on tärkeä osa museon toteuttamaa kaupungin ja sen elämän nykydokumentointia. Valokuvaukselle antavat suuntaa yhdessä sovitut kuvausteemat, jotka vaihtuvat kahdesti vuodessa. Helsinkiläisten kaupunkiviljelmien kuvaaminen sai alkunsa, kun Ympäristöjärjestö Dodo ry:n ja Helsingin kaupunginmuseon toteuttaman Kaupunkiruokaa-näyttelyn valmistelut käynnistyivät keväällä 2019.
Vapriikin kuva-arkiston vapaaehtoiset valokuvaajat PIKUlaiset sekä kuva-arkiston henkilökunta ottivat kesällä 2022 tehtäväkseen kuvata kaupunkiviljelyä Tampereella. Kaupunkiviljelyllä, eritoten siirtolapuutarhoilla on Tampereella pitkät perinteet. Ensimmäinen siirtolapuutarha perustettiin vuonna 1916 Hatanpäälle ja se sai kunnian olla ensimmäinen laatuaan Suomessa. Viime vuosina kaupunkikuvaan on myös tulleet erilaiset viljelylaatikot, mehiläispesät sekä hyönteisbaarit. Eikä kannata unohtaa vanhoja entisten kartanoiden tai huviloiden puutarhoja. Elämä on saattanut niissä hiljentyä, mutta omena- ja päärynäpuut antavat syksyisin ohikulkijoille maittavan suupalan.
Viisi museota ja tuhansia tarinoita. KAMU Espoon kaupunginmuseo tutkii, säilyttää ja esittelee Espoon historiaa ja lähiympäristöä yhdessä kaupungin asukkaiden kanssa. Museolle kootut tuhannet tarinat kertovat espoolaisten elämästä.
Helsingin kaupunginmuseo on maailman ainoa museo, jonka aiheena on Helsinki. Keskiössä ovat kaupunkilaisten omakohtaiset kokemukset ja tavallinen arki, jota museon esineet ja valokuvat heijastavat. Kiss-kiss-karkkipaperi, natiseva heteka ja valokuva kotilähiön pihalta ovat museossa kallisarvoisia aarteita. Helsingin kaupunginmuseo sijaitsee Senaatintorin kulmalla kaupungin vanhimmissa kortteleissa ja sinne on aina vapaa pääsy. Kaupunginmuseossa jokaisella on mahdollisuus rakastua Helsinkiin.
Vapriikin kuva-arkistossa on Tampereen historiallisten museoiden valokuvakokoelmat. Nimensä mukaisesti arkisto sijaitsee Museokeskus Vapriikissa. Kokoelmissa on noin 2 miljoonaa valokuvaa pääasiassa Tampereelta ja ympäristökunnista.