Nykydokumentointiteko


Palkitsemme museoita nykydokumentoinnin hyväksi tehdystä työstä joka toinen vuosi myönnettävällä Nykydokumentointiteko-tunnustuspalkinnolla. Vuonna 2019 perustetun palkinnon tarkoitus on myös kannustaa museoita nykydokumentointiin ja sen menetelmien kehittämiseen sekä lisätä nykydokumentoinnin ja kokoelmatyön näkyvyyttä.


Vuoden 2021 Nykydokumentointiteko -tunnustuspalkinto UPM Kaipolan tehdasyhteisölle

Museoiden tallennus- ja kokoelmayhteistyöverkosto TAKOn Nykydokumentointiteko -tunnustuspalkinto on myönnetty UPM Kaipolan tehdasyhteisölle. Kunniamaininnan hankkeistaan saivat Suomen kansallismuseo sekä suomalaisten museoiden yhteinen koronatallennus.

Palkintoraati valitsi voittajan yhdeksän ehdokkaan joukosta. Palkittu UPM Kaipolan tehdasyhteisö Jämsässä teki vaikutuksen osallistumalla poikkeuksellisen aktiivisesti ja myönteisesti Keski-Suomen museon toteuttamaan dokumentointiprojektiin. Hanke käynnistyi, kun paperitehtaan sulkemisesta uutisoitiin elokuussa 2020. Raskaasta tilanteesta huolimatta dokumentoinnilla oli koko tehdasyhteisön tuki takanaan, ja museon kokoelmiin saatiin tallennettua erityisen laadukas kokonaisuus Kaipolan tehtaasta. Raati toteaa hankkeen olevan erinomainen esimerkki siitä, miten dokumentoinnin kohdeyhteisö voi omalla panoksellaan parantaa dokumentoinnin tuloksia ja toimia museon rinnalla osallistuvana kulttuuriperinnön tallentajana.

Paperikoneenhoitaja työskentelee valvomossa. Keski-Suomen museo dokumentoi toimintansa päättävän UPM Kaipolan paperitehtaan toimintaa loppuvuonna 2020. Tallennus keskittyi tehdasrakennuksiin, paperinvalmistuksen prosessiin ja sen työntekijöihin. Kuva: Raisa Nerg, Keski-Suomen museo.


Varsinaisen palkinnon lisäksi raati jakoi kaksi kunniamainintaa erityisen ansioituneille hankkeille. Tunnustuksen saivat Suomen kansallismuseon romanipukukulttuurin tallennushanke sekä yhteisenä tunnustuksena suomalaisten museoiden ponnistelut historiallisen koronapandemian tallentamiseksi.

Palkintoraatiin kuuluivat kulttuuritoimittaja Minna Joenniemi, toimitusjohtaja Leena Tokila Suomen museoliitosta, TAKO-verkoston puheenjohtaja, vt. museonjohtaja Johanna Jakomaa Satakunnan Museosta sekä erikoisasiantuntija Anna Alavuotunki Museovirastosta.

- Oli ilo todeta, että nykydokumentointityö museoissa on koronapandemian haasteista huolimatta ollut innovatiivista, kokeilevaa, osallistavaa ja yhteisöllistä, toteaa TAKO-verkoston puheenjohtaja Johanna Jakomaa.

Nykydokumentointiteko -tunnustuspalkinto myönnetään hankkeelle tai muulle teolle, joka on edistänyt museoissa tehtävää nykyajan dokumentointia ja tallennusta olemalla erityisen ajankohtainen, innovatiivinen, osallistava, näkyvä, innostava tai vaikuttava. Palkinnon tavoitteena on kannustaa museoita nykydokumentointiin ja sen menetelmien kehittämiseen sekä lisätä nykydokumentoinnin ja kokoelmatyön näkyvyyttä. Suomen museoliitto toimii palkinnon yhteistyökumppanina: tehdasdokumentointiin osallistuneet palkittiin Museokorteilla.

Palkinto ja kunniamaininnat julkistettiin TAKO-verkoston syysseminaarissa Suomen kansallismuseossa 13.10.2021. Palkinto jaetaan joka toinen vuosi, seuraavaksi vuonna 2023.


Nykydokumentointipalkinto 2021
UPM Kaipolan tehdasyhteisölle myönnetyn vuoden 2021 Nykydokumentointiteko -tunnustuspalkinnon lahjakortteineen vastaanotti Keski-Suomen museon intendentti Virpi Mäkinen (vas.). Kunniamaininta romanipukukulttuurin tallennushankkeesta myönnettiin Suomen kansallismuseolle, jota edusti amanuenssi Maria Ollila. Kuva: Reetta Lepistö, Tampereen museot, 2021.




Lisätietoja:

TAKO-verkoston puheenjohtaja Johanna Jakomaa, Satakunnan Museo,
p. 044 7011057, johanna.jakomaa@pori.fi

Kaipolan tehtaan dokumentointi: intendentti Virpi Mäkinen, Keski-Suomen museo, p. 050 5924514, virpi.makinen@jyvaskyla.fi

Romanipukukulttuurin tallennushanke: amanuenssi Maria Ollila, Suomen kansallismuseo, p. 0295 33 6226, maria.ollila@kansallismuseo.fi,

www.takoverkosto.fi




Raadin perustelut


Palkintoa haettiin tai ehdotettiin kaikkiaan yhdeksälle upealle nykydokumentointiteolle. Kaikki hakemukset täyttivät yhden tai useamman palkinnon kriteereistä. Nykydokumentointityö museoissa on koronapandemian haasteista huolimatta ollut innovatiivista, kokeilevaa, osallistavaa ja yhteisöllistä. Kaikki palkinnon hakijat ansaitsevat tunnustuksen hyvästä työstä! Palkintoraadin tehtävänä oli kuitenkin valita teoista sykähdyttävimmät.

Raadin muodostivat tällä kertaa kulttuuritoimittaja Minna Joenniemi, toimitusjohtaja Leena Tokila Suomen museoliitosta, TAKO-verkoston puheenjohtaja, vt. museonjohtaja Johanna Jakomaa Satakunnan Museosta sekä erikoisasiantuntija Anna Alavuotunki Museovirastosta.

Palkinnon voittaja:


UPM Kaipolan paperitehtaan dokumentointiin osallistunut tehdasyhteisö

Jämsäläisen UPM Kaipolan paperitehtaan lakkauttaminen nousi valtakunnan otsikoihin elokuussa 2020. Nopeasti pelastusdokumentointiin ryhtynyt Keski-Suomen museon dokumentointitiimi loi kontaktit tehdasyhteisöön ja vaikuttui nopeasti siitä, miten motivoituneita, aloitteellisia ja myönteisiä vaikean tilanteen kuormittamat työntekijät olivat. Dokumentoinnilla oli koko tehdasyhteisön tuki takanaan, minkä myötä museon kokoelmiin saatiin tallennettua erityisen laadukas kokonaisuus Kaipolan tehtaasta.

Raati haluaa antaa tunnustuksen Mikolle, Panulle, Tiinalle ja kaikille muille dokumentointiin osallistuneille kaipolalaisille heidän tärkeästä, pyyteettömästä työstään tehtaan toiminnan ja samalla oman kulttuuriperintönsä tallentamiseksi tuleville sukupolville.

Museoille hanke on loistava esimerkki siitä, miten dokumentoinnin kohdeyhteisö voi omalla panoksellaan parantaa dokumentoinnin tuloksia ja toimia museon rinnalla osallistuvana kulttuuriperinnön tallentajana. Keski-Suomen museon kiitollisuus hyvästä yhteistyöstä välittyi myös palkintoesityksestä huokuvana lämpönä.

Raati päätti jakaa palkinnon lisäksi kaksi kunniamainintaa.


Kunniamaininnat:


Suomen kansallismuseo – Suomen romanien pukukulttuurin dokumentointihanke

Romanien elävää, aineellista ja aineetonta kulttuuriperintöä tallentanut hanke jatkoi Suomen kansallismuseon pitkäjänteistä työtä romanikulttuurin tallentamiseksi. Hanke toteutettiin tiiviissä yhteistyössä romaniyhteisön kanssa uusia lähestymistapoja ja näkökulmia hyödyntäen. Museokentällä hyvin ajankohtaiseen dekolonisaatiokeskusteluun liittyvä hanke on erinomainen esimerkki siitä, miten vähemmistökulttuureja voidaan dokumentoida kunnioittaen, keskustellen ja vanhoja valtarakenteita haastaen.



Kaikki suomalaiset koronapandemian tallennukseen osallistuneet museot

Kevään 2020 historiallisissa poikkeusoloissa suuri joukko museoita tarttui toimeen: museoammattilaiset tunnistivat heti tarpeen tallentaa kokoelmiin koko maailmaa järisyttäneen pandemian suomalaisia ilmiöitä eri puolilla maata.

Kuten palkintoehdotuksen laatinut Hotelli- ja ravintolamuseo toteaa, museot ryhtyivät viipymättä tallennustyöhön siitä huolimatta, että sama epätietoisuus, epävarmuus ja pelko koskivat museoammattilaisia siinä missä muitakin kansalaisia. Tallennustyötä tehtiin innovatiivisesti, koronaturvallisesti ja vaivoja säästelemättä kaikenkokoisissa museoissa. Museoiden onnistunut, yhteinen ponnistus poikkeusoloissa rohkaisee museoita reagoimaan nopeasti ja luottamaan yhteistyön voimaan.


Museot voivat ladata kunniakirjan itselleen tästä
(PDF)

Kuva käytettäväksi museon someviestintään
(PNG)